Puheeni vihreiden puoluekokouksessa 12.6.

Seuraa vanha laatikkoesimerkki.

Ajatellaanpa, että nykyisen yhteiskuntamme perusrakenteet muodostavat laatikon eli rungon – ja samalla rajoitteet – kaikelle. Sen sisällä on niihin liittyviä toimintatapoja, sääntöjä, lakeja ja niin edelleen. Yhdessä niistä muodostuu yhteiskunnan eri osa-alueiden rakennuspalikoita. Sitten on ihmisiä, joille on kehittynyt niiden pohjalta tietyntyyppisiä ajattelumalleja, arvomaailmoja ja tapoja tehdä asioita.

Ihmiset ovat myös tämän laatikon sisällä, mutta eri puolilla sitä, riippuen heidän näkemyksistään. Sitten alamme keskustelemaan, väittelemään, riitelemään tai jopa sotimaan siitä, kenen näkökulma on oikea ja mihin palikat pitäisi laatikon sisällä siirtää, että ne olisivat mahdollisimman hyvin aseteltuina oman eturyhmäsi näkökulmasta katsoen.

Mutta mikä ohjaa näitä valintoja ja pyrkimyksiä? Mihin ne arvot pohjautuvat, joiden kautta yritämme rakentaa yhteiskuntaamme haluamaamme suuntaan? Ehkä juuri se, koko laatikko itsessään, on ongelman ydin?

Lähes kaikkien yhteiskunnallisten ongelmien aiheuttaja onkin mielestäni kovin ilmeinen. Vaikka meillä on olemassa kaikki tieto, taito ja resurssit rauhanomaiseen yhteiseloon, jokaisen ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseen ja elämiseen käsi kädessä luonnon kanssa, miksi me emme tee niin?

Mielestäni suurin nykymaailman ongelma on, että asioista käytävä keskustelu tapahtuu lähemmäs 100 kuin 90 prosenttisesti tämän juuri kuvailemani laatikon sisällä. Ei nähdä ilmakehää savupiipuilta, terveyttä lääkkeiltä tai laatikkoa palikoilta.

En puhu nyt fysiikan laeista. En painovoiman muuttamisesta. Puhun elämän perusasioista. Nykyisten ajatustottumuksiemme ja arvojemme kyseenalaistamisesta. Me voimme vain päättää ja toimia toisin. Me voimme rakentaa uudenlaisen maailman, ilman nykyisten ajatustottumuksien asettamia reunaehtoja, jotka vääristävät rationaalista päättelyä ja estävät loogisten sekä järkevien päätösten tekemistä. Jos siis haluamme.

Mutta voimme myös jatkaa jääkaapin alta tulevien muurahaisten tallomista, mutta ennen kuin kaapin takana pilaantuneen ruuan poistaa, muurahaisia tulee aina vain lisää.

Tällä alustuksella toivon, että vihreiden uudesta periaateohjelmasta tulee loistelias, visionäärinen ja uljas ohjelmapaperi, jota voi ylpeänä esitellä vielä lapsenlapsillekin.

Vasemmistonuorten poliittinen ohjelma vaatii talousdemokratiaa!

Olen todella iloinen, että vasemmistonuorten liittokokouksessa hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassa on todella selkeä vaatimus talouden demokratisoimisesta. He ovat myös ymmärtäneet nykyisen talousjärjestelmän ydinongelman, se perustuu korolliseen velkaan.

Toivon toden teolla, että myös vihreät nuoret ja opiskelijat (ViNO) ymmärtävät tämän asian sekä sen vakavuuden ja että perustaisimme tulevassa syysliittokokouksessa ViNOn talouspoliittisen ohjelman päivittämisryhmän.
Itse aion tätä ainakin ehdottaa.

Tässä vielä suora lainaus vasemmistonuorten poliittisen ohjelmasta:

"1.1 Raha ja velka
Talouskasvun rajoittaminen ei ole mahdollista nykyisessä velkaperusteisessa talousjärjestelmässä. Velkaperustaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki rahamme luodaan vasta, kun yksittäinen ihminen, yritys, kunta tai valtio ottaa pankilta velkaa. Kaiken velan takaisinmaksusta seuraisi talouden syöksykierre ja kriisi, jota usein luonnehditaan ylituotannoksi, alikulutukseksi tai ostovoiman puutteeksi. Velkaperusteinen talousjärjestelmä on ajanut kaikki valtaisaan maailmanlaajuiseen velkaantumiseen.

Kriisiä ei kuitenkaan synny, jos yhteiskuntaan pumpataan jatkuvasti lisää rahaa. Ongelmana kuitenkin on, että rahaa omistavat, luovat ja hallinnoivat vain yksityiset ja epädemokraattiset rahoituslaitokset. Toinen tärkeä tekijä on korko. Kaikki raha luodaan velaksi, mutta korkojen takia velkaa on aina enemmän kuin rahaa. Ainoa keino selvitä velkojen takaisinmaksusta korkoineen onkin luoda entistä enemmän velkarahaa. Tämä kuitenkin vaatii talouskasvua, jotta lisää velkaa voidaan ottaa.

Velkataakan jatkuva kasvattaminen tarkoittaa sitoutumista tulevaan talouskasvuun ja sen oravanpyörään. Yksityinen pankkisektori on tehnyt vaihdon välineestä velkaa pakottaen yhteiskunnan jatkuvasti lainaamaan ja investoimaan kasvuun. Jatkuva talouskasvu palvelee ainoastaan suurten pääomien omistajia, ei suurinta osaa maailman tai Suomen ihmisistä. Euroopan keskuspankki (EKP) on demokratisoitava ja sen on pystyttävä lainoittamaan jäsenmaitaan suoraan ilman liikepankkien välikäsiä.

Oikeus luoda ja hallinnoida rahaa täytyy palauttaa yksityistetyltä pankkisektorilta takaisin demokraattisen valvonnan alaisuuteen. Liikepankit eivät enää saa luoda lisää rahaa, jonka ne sitten lainaavat ihmisille, yrityksille, kunnille ja valtioille, vaan liikepankkien harjoittama lainaaminen pitää rajoittaa niiden hallussa oleviin rahoihin, aivan kuten suurin osa ihmisistä olettaakin asian olevan. Tämä koskee myös kansainvälisiä pankkien kaltaisia organisaatioita kuten Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF).

Julkinen sektori voi korvata velkaperusteisen rahan velattomalla rahalla aiheuttamatta inflaatiota tai deflaatiota. Samalla se kuitenkin voi tarjota kansalaisille täysin samat tai jopa paremmat palvelut. Suomeen tarvitaan kansanpankki, joka voi tarvittaessa luotottaa julkista sektoria. Raha ja velka pitää ottaa ihmisten ja ympäristön palvelijaksi. Tähän asti ne ovat määränneet yhteiskuntaa jatkuvasti kasvamaan, tehostamaan ja kuluttamaan lisää luonnonvaroja.

Kun raha on saatu demokraattiseen kontrolliin yksityisen pankkisektorin alaisuudesta, kenenkään ei tarvitse enää velkaantua synnyttääkseen yhteiskunnan kaipaamaa vaihdon välinettä. Näin ollen rahan luonne itsessään ei enää pakota taloutta kasvamaan. Tämä mahdollistaa luonnonvarojen kestävän käyttämisen ja ympäristön saastumisen lopettamisen, mutta myös ihmisten hyvinvoinnin lisäämisen."

Miksi, miksi ja mitäs sitten?

Miksi aika riittää vain työntekoon? 
Kysely: Suomalaisten aika riittää työntekoon muttei lepoon http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kysely+Suomalaisten+aika+riitt%C3%A4%C3%A4+ty%C3%B6ntekoon+muttei+lepoon/1135266291507

Miksi työpahoinvointi ja masennus lisääntyvät? 
Työpahoinvointi maksaa kymmeniä miljardeja http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110362989&ext=rss
Lähes miljoona suomalaista syö masennuslääkkeitä http://www.topiikki.fi/10x/nayta/1715/L%C3%A4hes%20miljoona%20suomalaista%20sy%C3%B6%20masennusl%C3%A4%C3%A4kkeit%C3%A4/

Miksi Suomessa on "miljoonan marginaalin prekariaatti"?
Radikaaleinta on arki http://www.intokustannus.fi/kirja/radikaaleinta_on_arki/

Miksi pomot päättävät toistensa palkoista? 
Yritysten huippujohtajat päättävät toistensa palkoista http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Yritysten+huippujohtajat+p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t+toistensa+palkoista/1135266250063

Miksi tuloerot kasvavat? 
"Suomi valitsi tuloerojen kasvun" http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/04/07/suomi-valitsi-tuloerojen-kasvun/20104922/12

Miksi jotkut joutuvat elämään ilman tuloja? 
Tulot 0 euroa! Jo 20 000 kotia elää näin http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/06/02/tulot-0-euroa-jo-20-000-kotia-elaa-nain/20117798/139

Miksi kotitaloudet velkaantuvat koko ajan enemmän? 
S&P: Kotitalouksien velkaantuminen uhkaa Pohjoismaiden vakautta http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2011/05/30/sp-kotitalouksien-velkaantuminen-uhkaa-pohjoismaiden-vakautta/20117642/12?rss=4

Miksi valtiot velkaantuvat koko ajan enemmän?
The global debt clock http://www.economist.com/content/global_debt_clock

Miksi osinkotuotot kasvavat? 
Osinkotuotto nousee uuteen ennätykseen http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/03/25/osinkotuotto-nousee-uuteen-ennatykseen/20097815/170

Miksi pienellä eliitillä on hallussaan koko ajan enemmän varallisuutta ja omaisuutta? 
Huippurikkailla entistä suurempi osuus maailman varallisuudesta http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Huippurikkailla+entist%C3%A4+suurempi+osuus+maailman+varallisuudesta/1135266576074

Miksi suuryhtiöt irtisanovat koko ajan enemmän työntekijöitä? 
Nokia: Jättipotkut! http://www.taloussanomat.fi/tietoliikenne/2011/04/27/nokia-jattipotkut/20115581/12
Outokumpu vähentää noin 350 työntekijää http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/05/16/outokumpu-vahentaa-noin-350-tyontekijaa/20116927/12
Pöyry aloittaa 2 500 ihmistä koskevat yt-neuvottelut http://www.hs.fi/talous/artikkeli/P%C3%B6yry+aloittaa+2%C2%A0500+ihmist%C3%A4+koskevat+yt-neuvottelut/1135260890738
UPM:ltä kova paukku: yt-neuvottelut kaikilla sahoilla http://www.uusisuomi.fi/raha/39322-upmlta-kova-paukku-yt-neuvottelut-kaikilla-sahoilla

Miksi leipäjonot pitenevät?
Työttömyys kasvattaa leipäjonoja koko Suomessa http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys+kasvattaa+leip%C3%A4jonoja+koko+Suomessa/1135266159593

Miksi miljardi ihmistä näkee nälkää, vaikka ruokaa tuotetaan tarpeeksi kaikille? 
Nykymenolla ruoan hinta ei enää laske http://www.kepa.fi/uutiset/8356
Does the World produce enough food to feed everyone? http://www.worldhunger.org/articles/Learn/world%20hunger%20facts%202002.htm#Does_the_world_produce_enough_food_to_feed_everyone

Miksi ihmisten kokema hyvinvointi ei ole kasvanut kahteenkymmeneen vuoteen? 
GPI laskettu ensimmäistä kertaa Suomelle - Aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html

Tarvitsemme kohta kaksi maapalloa, jos nykyinen kulutuskulttuuri jatkuu. Mutta mistä se toinen maapallo löytyy?  
'Humans will need two Earths by 2030' http://www.hindustantimes.com/Humans-will-need-two-Earths-by-2030/Article1-613400.aspx

Ja mitäs sitten, kun työpaikat katoavat? 
Talouselämä: Robotit vievät siivoojien työpaikat http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/05/14/talouselama-robotit-vievat-siivoojien-tyopaikat/20116873/12
Hyvästit kassaneideille - täysautomaattikassa markkinoille http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article591264.ece

Kuva (Flickr: openpad)

Näitä juttuja tulee mietittyä aina vähän väliä. Kovasti masentaa. Mehän voisimme vain päättää toisin. Miksi emme tee niin? En ymmärrä. En yksinkertaisesti ymmärrä.

Ajatuksia vihreiden ja vasemmiston talouslinjoista

Ajattelin tehdä pientä yhteenvetoa liittyen vihreiden nuorten ja opiskelijoiden (ViNO) kevätliittokokoukseen ja vasemmistonuorten tulevaan kevätliittokokoukseen sekä yleisesti vihreiden ja vasemmiston talouspoliittisista linjauksista.

Tein siis ViNOn liittokokoukselle aloitteen valtio-omisteisen pankin perustamisesta Suomeen. En tiedä, onko vihreiden keskuudessa esitetty tällaista aiemmin, mutta vastaanotosta päätellen idea oli uusi ja hämmentävä. Myönnän, että keskustelun käyminen aloitteen kautta ei ole oikea tapa lähteä liikkeelle puhumaan näin suuresta asiasta, mutta nyt olen ainakin nostanut ankan pöydälle. Aloite siis hylättiin, mutta tulen jatkamaan asiasta puhumista ja toimimaan sen eteen, että asia otettaisiin myös vihreiden tavoitteeksi.

Aloitteen voi lukea täältä.

Puheenvuoroni ViNOn kevätliittokokouksessa 2011:
"En tullut puhumaan vaaleista, tulin puhumaan omasta aloitteestani ja se menee näin:

Talouskasvun rajoittaminen ei ole mahdollista nykyisessä korolliseen velkaan perustuvassa talousjärjestelmässä. Tämän järjestelmän ainoa rajaton resurssi on velkaraha, jonka luonti on annettu käytännössä kokonaan yksityisille pankeille. Talouskasvu on siis riippuvaista talouden velkamäärän kasvusta. Velan määrän kehitys onkin hyvä talouskasvun mittari. Mitä nopeammin velan määrä kasvaa, sitä nopeampaa on normaalisti myös talouskasvu. Toisaalta taantumassa tai lamassa velan määrän kasvu hidastuu oleellisesti. Velkaan taas liittyy aina korko, joka osaltaan pakottaa talouden kasvamaan loputtomasti – tai on nykyjärjestelmässä toinenkin vaihtoehto, totaalinen romahdus, josta ollaan saatu jo vähän esimakua.

Teoreettisessa optimitilanteessa reaalitalouden sisällä "korkovoitot" palautuvat järjestelmään, mutta asia ei vain ole käytännössä niin. Korko on ongelma, koska kaikki raha ei kierrä reaalitalouden sisällä. Rahaa halutaan myös säästää, sitä "valuu" muihin maihin ja sitä sijoitetaan reaalitalouden ulkopuolelle.

Valtion kulutus rahoitetaan keskuspankkirahalla. Joissakin maissa valtiovarainministeriöllä on luotollinen tili keskuspankissa, jolloin valtio saa varansa suoraan keskuspankista. Euroopan unionissa tämä on kielletty, joten valtioiden pitää hankkia keskuspankkiraha yksityisiltä pankeilta. Onkin hyvä muistaa, että ei ole olemassa "valtion rahapussia" ja jotain "muuta rahapussia" on vain yksi yhteinen "pussi", jonka sisällä yksityisten pankkien luomaa korollista velkarahaa siirrellään paikasta toiseen.

Nykyjärjestelmässä rahataloudelliset seikat vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti oikeastaan kaikkeen, mitä tehdään tai jätetään tekemättä. Koko talousjärjestelmä on ihmisten keksimä, joten on täysin käsittämätöntä, ettei se ota huomioon esimerkiksi maapallon luonnonvarojen rajallisuutta, mutta pakottaa kyllä itsensä loputtomaan kasvuun seurauksista välittämättä. Siksi meidän on muutettava talousjärjestelmän sääntöjä ja ajattelulogiikka perinpohjaisesti sisältä päin. Ensiavuksi on perustettava valtio-omisteinen pankki, joka hillitsisi valtion velkaantumista yksityisille pankeille ja jonka avulla voisi kohdentaa reaalitalouden rahaliikennettä kestävämmin ja oikeudenmukaisemmin.

Jos emme hyväksy keskitettyä vallankäyttöä politiikassa, meidän on kysyttävä itseltämme, miksi se muka on välttämätöntä taloudessa. Talous on demokratisoitava!"

Vasemmisto ja valtion pankki
Vasemmistoliitto on nostanut aiheen esille aiemminkin. Paavo Arhinmäki puhui puoluevaltuustopuheessaan 27.3.2010 näin:

"Perusturva- ja minimipalkka-aloitteidemme lisäksi ajatus valtion omistamasta kansanpankista on lyönyt läpi ihmisten tietoisuuteen. Henkilökohtaisella tasolla ihmiset kaipaavat pankkia, joka olisi olemassa heitä varten, eikä pyrkisi joka käänteessä maksimoimaan palvelumaksuja ja voittoja. Pankkia, jossa ei laskun maksamisesta tarvitse pulittaa kuutta euroa tai ensimmäisenä tarjota rahastosijoituksia.

Laajemmassa mittakaavassa kansanpankki toisi vakautta ja luotettavuutta talousjärjestelmään. Liikepankkeihin on sisäänrakennettu riski, jota voidaan vähentää valvontaa lisäämällä, mutta joka ei poistu, ennen kuin maailmantalous on otettu demokraattiseen valvontaan ja hallintaan.

Etenkin veroparatiisien kautta pankkien taseissa on yhä jättimäisiä piilotettuja riskejä, joissa Suomessakin toimivat pankit ovat osallisina vähintään mutkan kautta. Maailmanlaajuiset suuret finanssiongelmat koskevat jatkossa käytännössä aina myös Suomea. Onkin rohkaisevaa nähdä, että tutkimuksen perusteella 76 prosenttia potentiaalisista äänestäjistämme ja 54 prosenttia muista haluavat Suomeen valtion omistaman kansanpankin. Voittoa tekemätön ihmiskeskeinen pankki toisi vakautta ja todennäköisesti muuttaisi myös liikepankkien toimintaa kohti tavallisten ihmisten tarpeita."

Myös vasemmistonuorten tulevassa liittokokouksessa on luvassa kriittistä ja hyvää tekstiä talousjärjestelmästä. Tässä lyhyt lainaus VaNun poliittisen ohjelman luonnoksesta (joka hyväksytään/hylätään tulevassa liittokokouksessa):

"Oikeus luoda ja hallinnoida rahaa täytyy palauttaa yksityistetyltä pankkisektorilta takaisin demokraattisen valvonnan alaisuuteen. Pankit eivät enää saisi luoda lisää rahaa, jonka ne sitten lainaavat ihmisille, yrityksille, kunnille ja valtioille, vaan pankkien harjoittama lainaaminen pitää rajoittaa niiden hallussa oleviin rahoihin, aivan kuten suurin osa ihmisistä olettaakin asian olevan. Tämä koskee myös kansainvälisiä pankkien kaltaisia organisaatioita kuten Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF).

Julkinen sektori voi korvata velkaperusteisen rahan velattomalla rahalla aiheuttamatta inflaatiota tai deflaatiota. Samalla se kuitenkin voi tarjota kansalaisille täysin samat tai jopa paremmat palvelut. Suomeen tarvitaan kansanpankki, joka voi tarvittaessa luotottaa julkista sektoria. Raha ja velka pitää ottaa ihmisten ja ympäristön palvelijaksi. Tähän asti ne ovat määränneet yhteiskuntaa jatkuvasti kasvamaan, tehostamaan ja kuluttamaan lisää luonnonvaroja."

Erittäin hyvää tekstiä vasemmistolta! Mutta missä on vihreiden puheet tästä aiheesta? Vihreiden, jos keiden olettaisi olevan etunenässä vaatimassa talouden palauttamista palvelijan asemaan ja luonnonvarojen rajallisuuden tuomista kaiken lähtökohdaksi. Vai onko kyse siitä, että vihreiden keskuudessa ei ymmärretä nykyisen talousjärjestelmän ydinongelmaa?

Vihreät ja talouslinjat
Vihreiden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa mainitaan mm.

"Luonnonvarojen rajallisuus sekä ilmastonmuutos pakottavat valtiot panostamaan ympäristöllisesti kestävän ja resurssitehokkaan yhteiskunnan rakentamiseen. Tässä murroksessa edelläkävijät menestyvät ja saavat etulyöntiaseman kasvavilla vihreän teknologian maailmanmarkkinoilla.

Suomesta on rakennettava vähäpäästöinen yhteiskunta - se edellyttää laajaa talouden vihreää
rakennemuutosta. Tarvitaan vihreää verouudistusta, puhdasta teknologiaa ja investointeja uuden
ajan vihreään infrastruktuuriin"

ViNOn talouspoliittisessa ohjelmassa lukee esim. näin:

"Ympäristö on materiaalisen vaurautemme ja olemassaolomme kivijalka. Talouden tulee tunnustaa luonnonvarojen rajallisuus erilaisten mittareiden, kannustimien ja reunaehtojen avulla. Tällöin ekologiset, taloudelliset ja inhimilliset kriisit vältetään parhaiten."

Sekä:

"Usein talouspoliittinen keskustelu alkaa samasta ja päättyy samaan kysymykseen: onko rajaton kasvu mahdollista rajallisten resurssien maailmassa? Tähän kysymykseen vastaaminen ei kuitenkaan ole käytännön politiikan kannalta merkityksellistä. Jos asetamme riittävän suuren hinnan saastuttamiselle ja raaka-aineiden kuluttamiselle ja talouskasvu jatkaa irtoamistaan materiaalisesta kasvusta, ei talouskasvu ole ongelma. Jos markkinat eivät löydä tapoja, ympäristön kannalta kestävissä olosuhteissa nykyisen kaltaisen materiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen, on hallittu taloudellinen taantuma parempi vaihtoehto kuin ympäristön tuhoutuminen."

On erittäin hyvä, että ohjelmissa mainitaan luonnonvarojen rajallisuudesta sekä saastuttamisen ja raaka-aineiden todellisten kustannusten lisäämisestä hintoihin. Sitä toden teolla tarvitaan. Mutta tässä ei ymmärretä mielestäni nykyisen talousjärjestelmän pohjimmaista luonnetta (korko+velka), eikä sitä että nykyjärjestelmässä vaihtoehdot ovat kasvu tai romahdus*, mutta minkä kustannuksella?

En myöskään ymmärrä, miksi talouskasvun pitäisi olla itse tarkoitus? (Pois lukien tästä se tosiseikka, että nykyjärjestelmä pakottaa itsensä kasvamaan). Kysymysmerkkini koko suurenee vielä entisestään kun aletaan puhumaan rahajärjestelmän perusluonteesta. Miksi velan ("rahan") luomis- ja kontrollointioikeus on melkein täysin yksityisten pankkien käsissä, jotka pyrkivät liikevoiton kasvattamiseen siinä missä muutkin vapaan markkinatalouden yritykset! Kysynpä vain.

Vihreiden tämän hetkinen käsitys ratkaisusta tuntuisi siis olevan "tehdään saastuttamisesta ja kuluttamisesta niin kallista, että sitä ei tapahdu". On kuitenkin aina ihmisiä tai tahoja, joilla on niin paljon rahaa, – ja jotka luultavasti saastuttavat sekä kuluttavat muutenkin eniten – että ne pystyvät kyllä halutessaan jatkamaan samaa rataa, mikäli näitä asioita ei yksinkertaisesti kielletä. Toki voidaan miettiä myös progressiivisia ympäristö- ja haittaveroja. Jos keskipalkkaisella on suurinpiirtein varaa ostaa henkilöauto, niin rikkaalla tulisi olla juuri ja juuri varaa ostaa oma yksityinen lentokone.

Mutta. Nykylogiikalla talouskasvun täytyy olla myös suurta, että koko taloudellinen rakenne ei romahtaisi. Eli tässä ei yritetä ratkaista ongelmaa, vaan koitetaan löytää "vihreä ulosmenoramppi" puuttumalla seurauksiin. Se ei kuitenkaan ole toimivaa pitkällä aikavälillä. Syöpä ei parannu sillä, että kasvaimen päälle liimaa suuren laastarin. Se häviää kyllä hetkeksi näkyvistä, mutta etäpesäkkeet leviävät.

Velka ja sen korot nousevat vuosi vuodelta – niin kotitalouksilla, yrityksillä, kuin valtiollakin – mikäli talous- ja rahajärjestelmän peruslogiikaan ei puututa. Tarvitaan suuri, perinpohjainen uudistus koko talousjärjestelmään, logiikkaan ja -ajatteluun. Mielestäni voimme alkaa puhumaan oikeasti vihreästä yhteiskunnasta – ja miettimään, miten se saavutetaan – vasta sitten, kun tämä taloudellisen kasvun pakko, siihen liittyvä jatkuva kilpailu ja kuluttaminen sekä yksityisten pankkien ylivalta rahanluomisessa ja kontrolloinnissa on purettu.

Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat (Jyvioni) on esittänyt yhden askeleen ottamista kohti tuota vihreää yhteiskuntaa, esittämällä vihreiden tulevaan puoluekokoukseen aloitteen: "Tuotteiden suunniteltu vanheneminen täytyy lopettaa" (aloite numero 13.). Toivon sydämeni pohjasta, että tämä askel otetaan ja että niitä tehdään lähitulevaisuudessa enemmänkin.

*1987 Wall Streetin romahdus, 1990 kiinteistöalan ja yhdsyvaltalaisten pankkien kriisi, 1992 Euroopan valuuttajärjestelmän 1. kriisi, 1993 Euroopan valuuttajärjestelmän 2. kriisi, 1994 Yhdysvaltain obligaatioromahdus, 1997 kansainvälinen finanssikriisi, 2000-2002 IT-kupla ja 2007-2008 subprime-kriisi, 2010- euroalueen kriisi (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja? Italia?).

Mistä on yhteiskunnalliset ongelmamme tehty?

Mistä on X tehty ja neljäs osa.

En ole tehnyt vielä suurempaa yhteenvetoa talousjärjestelmämme toimintalogiikasta ja ongelmista. Nyt ajattelin sellaisen tehdä. Tämä on pääsääntöisesti euroalueen sisäinen pohdiskelu. Osittain tähän kannusti minua viime viikonlopun aikana käyty vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittokokous, jonne tein aloitteen valtio-omisteisen pankin perustamisesta Suomeen. Aihe oli selvästi liian suuri ja vaikea päätettäväksi niissä olosuhteissa, joten se hylättiin, mutta keskustelu ja toiminta tulee jatkumaan ainakin allekirjoittaneen osalta.

Aloitteen perusajatus on täältä http://talousdemokratia.fi

Korostan vielä, että en todellakaan ole asiantuntija näissä asioissa ja tekstissä voi hyvinkin esiintyä asiavirheitä. Jos joku niitä huomaa, olisi hienoa, jos kommentoisit ja oikaisisit asian :)

Raha = velkaa
95-98% reaalitaloudessa liikkuvasta "rahasta" on yksityisten pankkien luomaa korollista velkaa, joka on luotu tyhjästä. Fyysisesti olemassa olevia seteleitä ja kolikoita on 2-5%:a reaalitalouden "rahamäärästä". Jos ihmettelet, miten se on mahdollista, tutustu pankkien vähimmäisvarantovaatimuksiin ja vakavaraisuusasteeseen (Basel II) sekä esim. tähän blogitekstiin luottolaajennuksesta, jossa on paljon samaakin asiaa, kuin tässä kirjoituksessa http://sheriffinlailla.blogit.fi/tag/luottolaajennus/

Yksityiset pankit luovat uutta velkaa kaksinkertaisella kirjanpidolla. Tietysti pankkien täytyy noudattaa kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia (vähimmäisvarantovaatimus, vakavaraisuusaste) ja asiakkaan täytyy täyttää pankin lainaehtojen kriteerit, jotka pankki itse määrittää.

Lyhyt esimerkki: jos velka on 100 000€, se kirjataan pankille debet-puolelle ja sinun tilille taas kirjataan 100 000€, joka on kirjanpidon kredit -puoli ja that's it. Tämän jälkeen olet velkasuhteessa pankkiin ja olet velvoitettu maksaan tyhjästä luodun lainan takaisin pankkiin lainaehtojen mukaisella aikavälillä. Lisäksi pankki lisää lainaan koron ja mahdolliset tilinhoitomaksut.

Pankit ovatkin kiinnostuneita lähinnä korkojen takaisin maksusta, koska se on pankkien voitto heidän luomasta "tuotteestaan". Siinä vaiheessa, kun lyhennät itse lainaa, vaikkapa 500€/kk, se vain vähennetään lainan perusosasta eli 100000€ - 500€ = 99500€. Sitten sitä rahaa ei enää ole, eihän sitä ollut olemassa lähtökohtaisestikaan. Laina oli vain numeroita, jotka häviävät takaisinmaksettaessa ala-asteella opitun vähennyslaskukaavan mukaiseseti. Jos maksaisimme kaikki velat pois, meillä ei olisi enää "rahaa" (joka ei nykyjärjestelmässä ole mahdollista, koska velkaa on aina enemmän kuin "rahaa").

Tästä päästäänkin nykyisen talousjärjestelmän erääseen suurimpaan ongelmaan. Kun yksityinen pankki luo velan tyhjästä, siihen liitetään korko, mutta tuota korkoa vastaavaa rahasummaa ei luoda velanluontihetkellä. Eli jos korko on esim. 2.5%, laina 100 000€ ja takaisinmaksuaika 20 vuotta, niin saat pankista lainaa 100 000€, mutta joudut maksamaan takaisin 27,176.69€ korkoja + 100 000€ lainan perusosan (http://laskurit.com/korkolaskuri.php). Mutta jos 95-97% rahasta luodaan tällä tavalla, mistä ihmeestä saadaan rahat korkojen maksuun? No tietysti ottamalla lisää velkaa, johon – totta kai – liitetään myös korko. Meillä on siis "mukava pikku oravanpyörä". (Tätä kutsutaan myös bruttokansantuotteen kasvuksi.)

Entäs sitten, jos joku ei kykenekään maksamaan korkoja takaisin, saati lyhentämään lainaa? Noh, siitä seuraa konkurssi, ulosotto ja omaisuuden menetys. Jos pankit osaavat pitää lainaehtonsa ja riskinhallinnan edes suurinpiirtein järkevällä pohjalla, ne ovat aina voittajan puolella. En pidä tästä järjestelmästä yhtään.

EKP:n ja yksityisten pankkien korkotasot

Euroopan keskuspankki pyrkii ohjauskorolla hillitsemään yksityisten pankkien myöntämien lainojen määrää, koska yksityiset pankit pelaavat keskenään ja valtion välillä tällä keskuspankkirahalla. Näin ollen keskuspankki yrittää lähinnä hillitä inflaatiopaineita – eli turhan lepsujen lainojen myöntämistä (=uuden rahan eli velan luomista) – nostamalla ohjauskorkotasoaan. Keskuspankki pyrkii kuitenkin myös pitämään talousjärjestelmää vakaana. Vaikka yksityinen pankki ei välttämättä olisikaan täysin luottokelpoinen saamaan keskuspankkilainaa, se kuitenkin luultavasti myönnetään, että talouteen ei aiheudu paniikkia ja epävarmuutta, joka horjuttaisi "uskoa markkinoihin".

Ohjauskorot taas vaikuttavat suoraan yksityisten pankkien myöntämien lainojen korkoihin, koska ne lainaavat keskuspankista keskuspankkirahaa (jolla yksityiset pankit hoitavat keskinäisen maksuliikenteensä. Myös valtio käyttää keskuspankkirahaa) ja maksavat siitä ohjauskorkoa. Yksityisten pankkien pitää pyrkiä markkinatalouden hengessä kasvattamaan liikevoittoaan, koska ovat yksityisellä sektorilla toimivia yrityksiä siinä missä Nokia tai M-Real. Yksityiset pankit tekevät sen lainojen koroilla, jotka ovat pankkifirman markkinoiman tuotteen – eli rahan – voitto-osuus. Lainojen korot täytyvät siis olla aina niin korkeat, että ne ylittävät sopivissa määrin, voitontavoittelun hengessä, keskuspankkilainojen korkomenot.

Mainittakoon myös, että euroalueella valtiot eivät saa lainata rahaa suoraa EKP:sta, vaan niiden täytyy velkaantua yksityisille pankeille (Maastrichtin sopimus).

Suomen valtion velka ja sen muutokset

Suomen valtion velka on "kehittynyt" seuraavalla tavalla:
vuonna 2000 - 55,54 miljardia dollaria
vuonna 2001 - 52,85 milajrdia dollaria
vuonna 2002 - 54,69 miljardia dollaria
vuonna 2003 - 66,89 miljardia dollaria
vuonna 2004 - 82,11 miljardia dollaria
vuonna 2005 - 86,61 miljardia dollaria
vuonna 2006 - 80,00 miljardia dollaria
vuonna 2007 - 88,14 miljardia dollaria
vuonna 2008 - 92,67 miljardia dollaria
vuonna 2009 - 94,67 miljardia dollaria
vuonna 2010 - 108,08 miljardia dollaria

Muidenkin valtioiden velan kehitystä voi seurata täällä: http://www.economist.com/content/global_debt_clock

Suomen valtion, yritysten ja yksityisten henkilöiden lainojen korkomenot
Mitä enemmän velkaa, sitä enemmän korkomenoja. Koska velkaa on koko ajan enemmän, korkojen suhteellinen osuus yleensä kasvaa suhteessa velan määrään. Asiaan tietysti vaikuttaa yleinen korkotaso, joka lähtee EKP:n ohjauskorosta. Yksityisten pankkien täytyy periä aina sitä enemmän korkoa myöntämistään lainoista, mitä korkeampi on keskuspankin ohjauskorko. Tästä seuraa tietysti lainojen korkomenojen suhteellisen osuuden nousua itse lainan "perusosaan" verrattuna.

Vuonna 2011 Suomen valtio maksaa noin 2 miljardia euroa korkoja näille yksityisille "rahanluontifirmoille". Sivuhuomautuksena sanottakoon, mikäli pankit olisivat valtio-omisteisia, korkovoitot tulisivat valtiolle. Se ei tokikaan ratkaisisi itse ongelmaa eli korolliseen velkaan perustuvaa talousjärjestelmää.

Suomen vientiteollisuus
Jotta valtio voisi edes teoreettisesti pitää taloutensa voiton puolella, on sen viennin oltava tuontia suurempaa. Eli kauppataseen on oltava plus -merkkinen. Suomella on siinä mielessä hyvä asema, että toistaiseksi vientiä on ollut enemmän, kuin tuontia.

vuonna 2000: 12,6 mrd. €
vuonna 2001: 11,8 mrd. €
vuonna 2002: 11,5 mrd. €
vuonna 2003: 9,4 mrd. €
vuonna 2004: 8,1 mrd. €
vuonna 2005: 5,4 mrd. €
vuonna 2006: 6,2 mrd. €
vuonna 2007: 6,0 mrd. €
vuonna 2008: 3,1 mrd. €
vuonna 2009: 1,4 mrd. €
Yhteensä +75,8 mrd. €

Iso kysymys onkin, kuinka kauan tase pysyy plussalla? Mikä on Suomen paperi- ja metsäteollisuuden tulevaisuus? Mikä on Nokian (ja siihen liittyvien alihankintafirmojen) tulevaisuus? Mikä on Suomen uusi kasvuala?

Miksi velka sekä tuloerot silti kasvavat, vaikka tase onkin plussalla? (Olipas retorinen kysymys…)

EU:n vienti/tuonti -tilastoja löytyy esim. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/external_trade/data/database

Yhteenveto

Homma ei siis toimi. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Mielestäni suurin ongelma on koko nykyinen yhteiskuntamalli ja erityisesti siihen liittyvä talousjärjestelmä, joka pakottaa itsensä kasvamaan seurauksista välittämättä. Jos loputon kasvu ei toteudu sen ääripää on nykysäännöillä hallitsematon romahdus. Tämä on mielestäni ironista, koska ihmiset ovat nämä säännöt ja ajattelutavat keksineet.

Tässä muutama lyhyt kohta (jotka olen jo mainunnut edellisessä tekstissäni). Tämän tyyppisiä asioita pitäisi mielestäni nostaa entistä raivokkaammin syvään yhteiskunnalliseen pohdintaan:

• Meidän täytyy purkaa talouden kasvuoletukseen perustuva ajattelumalli, samalla purkautuu "kulutuksen pakko", joka on seurausta nykyisestä velkaperustaisesta talousjärjestelmästä.
• Meidän täytyy purkaa nykyisen kaltaisen palkkatyönteon välttämättömyyden ajattelumalli. Kestävillä tuotteilla ja automaatiolla voisi vähentää savupiipputeollisuus-aikaisen ajattelutavan mukaisen työnteon tarvetta radikaalisti. Tällöin ihmisille jäisi enemmän vapaa-aikaa tehdä heitä oikeasti kiinnostavia asioita.
• Meidän täytyy purkaa kilpailuyhteiskunta -ajattelumalli, maailmassa on tarpeeksi resursseja tyydyttämään kaikkien ihmisten perustarpeet ja hyvinvointi, mutta nykyinen riistokulttuuri vain tuhoaa luonnonvaroja kestämättömällä tavalla kiihtyvään tahtiin ja jopa kannustaa siihen.

Meidän ei siis tarvitse kilpailla toisiamme vastaan. Meidän täytyy taistella yhteisen hyvän puolesta, kaikki samalla puolella, koska elämme kaikki tällä yhteisellä – ja ainoalla – maapallollamme.

Pidetään huolta toisistamme ja ainoastamme.

Mistä on (kulutus)tuotteet tehty?

Kolmas osa mistä on X tehty? -juttusarjaan.

Inspiroiduin aiheesta nähtyäni Hehkulamppuhuijaus -dokumentin, joka on katsottavissa YLE Areenalta tämän viikon ajan. Aihe on sinänsä "ilmiselvä", koska koko nykyinen talousjärjestelmä perustuu loputtomaan kasvuun eli siihen, että ihmiset ostaisivat koko ajan enemmän tavaraa (jota eivät oikeasti tarvitse), ja se kuinka asia toteutetaan on "suunniteltu tuotteiden vanheneminen" eli "planned obsolescence".

Dokumentissa kerrotaan mm. kuinka hehkulamput voisivat kestää oikeasti huomattavasti kauemmin, kuin 1000h, mikä oli hehkulamppuyhtiöiden kartellin aikaansaannos. Myön nailon oli alunperin todella kestävä materiaali, jonka kestävyyttä nopeasti kuitenkin heikennettiin, että ihmiset joutuisivat ostamaan tuotteita useammin. Dokumentin aikana seurataan myös hajonneen tulostimen matkaa. Käy selville, että tulostimessa on sisäänrakennettu laskuri, ja tulostin lopettaa toimintansa tietyn tulostuskiintiön jälkeen vaikka itse tulostimessa ei mitään vikaa olisikaan. Elektroniikkajätteen kaatopaikka löytyy mm. Ghanasta, jonne sitä dumpataan "käytettynä". Maa ottaa vastaan jätettä, jota se ei pysty käsittelemään ja jota ei ole itse tuottanut...

Tämä kaikki on "loogista" markkinatalouden näkökulmasta. Harmi vain, että sillä näkökulmalla ei ole mitään tekemistä realiteettien kanssa.

Toisaalta dokumentissa kerrotaan mm. yli 100 vuotta vanhasta  hehkulampusta, joka toimii edelleen ja jääkaapista, joka on toiminut jo lähes 25 vuotta mukaan lukien kaapin lamppu. Eli tuotteista voidaan valmistaa kestäviä, jos halutaan. Se ei vain ole markkinoiden näkökulmasta millään tapaa järkevää, mutta ihmisten ja maapallon tulevaisuuden kannalta se on hyvinkin loogista ja tarpeellista.

The WEEE Man By Dysanovic

Kulutamme maailmanlaajuisesti tällä hetkellä 1,5 maapallon verran uusiutuvia luonnonvaroja vuodessa ja vauhti kiihtyy. Pelkästään elektroniikkajätettä syntyy 20-50 miljoonaa tonnia vuosittain. Tietokoneiden valmistuksessa käytetään tai on käytetty esim. alumiinia, antimonia, arseenia, bariumia, berylliumia, kadmiumia, kromia, kobolttia, kuparia, galliumia, kultaa, rautaa, lyijyä, mangaania, elohopeaa, palladiumia, platinaa, seleeniä, hopeaa ja sinkkiä. Ja nämähän eivät ole uusiutuvia luonnonvaroja. Viime vuonna myytiin satoja miljoonia uusia tietokoneita...

On oikeasti välttämätöntä painaa jarrua. Vaihtoehtoja on, mutta niiden näkeminen vaatii ajattelutapojen muutoksia yhtaikaisesti monilla sektoreilla.

• Meidän täytyy purkaa talouden kasvuoletukseen perustuva ajattelumalli, samalla purkautuu "kulutuksen pakko". 
• Meidän täytyy purkaa työnteon välttämätömyyden ajattelumalli, kestävillä tuotteilla ja automaatiolla voisi vähentää työnteon tarvetta radikaalisti, jolloin ihmisille jäisi enemmän vapaa-aikaa tehdä heitä oikeasti kiinnostavia asioita.
• Meidän täytyy purkaa kilpailuyhteiskunta -ajattelumalli, maailmassa on tarpeeksi resursseja tyydyttämään kaikkien ihmisten perustarpeet ja hyvinvoinnin, mutta nykyinen riistokulttuuri vain tuhoaa luonnonvaroja kestämättömällä tavalla kiihtyvään tahtiin ja jopa kannustaa siihen.
• Meidän täytyy myös kierrättää materiaalit niin hyvin, kuin se vain on nykytekniikalla mahdollista, koska se on loogista ja järkevää rajallisten resurssien maailmassa. 

Nykyään sanotaan monista asioista, että "se ei ole taloudellisesti kannattavaa" ja sen varjolla useat asiat jätetään tekemättä, vaikka se olisi realiteettien näkökulmasta erittäin viisasta. Mutta kuten hyvin tiedetään, nykyinen talousajattelu ei tunne rajoja. Talous ei tunnista, että koko ajan korkeammaksi rakentuvan pilvenpiirtäjän rakennusmateriaaleja on rajallinen määrä. Jossain vaiheessa kyllä tulee se maanjäristys, joka romahduttaa koko rakennelman. Vaihtoehtona on purkaa pilvenpiirtäjä ja rakentaa siitä monia pienempiä rakennuksia, kaikille tasapuolisesti.

ps. olen monesti miettinyt missä tämä "Herra/Rouva Talous" asuu ja miltä hän näyttää. Niin usein hänestä puhutaan, kuin korkeammasta henkilöitymästä, vaikka luulin, että kyse on vain ihmisten keksimästä asiasta...

Mistä on ihmisten ruoka tehty?

"Mistä on X tehty?" juttusarjan toinen osa: ruoantuotanto ja nälänhätä.

Maailmassa tuotetaan niin paljon ruokaa jokaista ihmistä kohden, että kenenkään ei tarvitsisi teoriassa nähdä nälkää.

At least 2,720 kilocalories (kcal) per person per day
Lähde: http://www.worldhunger.org/articles/Learn/world%20hunger%20facts%202002.htm#Does_the_world_produce_enough_food_to_feed_everyone

Mikä on siis ongelma? Ai niin, se on – jälleen kerran – ystävämme raha. Tai tässä tapauksessa siis sen puute niillä vaivaisella miljardilla ihmisellä, jotka näkevät nälkää.
http://www.1billionhungry.org/hunger/why-is-there-hunger/
http://www.poverty.com
http://www.worldhunger.org/articles/Learn/world%20hunger%20facts%202002.htm#What_are_the_causes_of_hunger

Mutta jos nyt unohdamme rahan ihan hetkeksi ja mietimme tovin, miten nykyinen ruoantuotanto toimii. Miten paljon se kuluttaa luonnonvaroja, miten paljon se tuottaa kasvihuonepäästöjä, mitä voisi tehdä toisin? Voimmeko välttää tehokalastettujen merien joukkosukupuutot, voimmeko tuottaa ruoan ekologisesti ja eettisesti, voimmeko olla tuhoamatta ympäristöä sekä kaatamatta sademetsiä maatalouden ja lihantuotannon sivussa? Ja voisimmeko me kaikki – ihan joka ikinen  – saada silti tarpeeksi ruokaa? No mietitäänpä.

Soijapapu, vilja ja lihantuotanto

Vuonna 2008 globaali soijasato oli yhteensä 220 miljoonaa tonnia. Soija on riisin ja vehnän jälkeen yksi viljellyimmistä kasveista. Yli 80 prosenttia soijasta murskataan karjan rehun raaka-aineeksi. Rehuja viljellään noin puolella miljardilla hehtaarilla. Lihakarjan, sikojen ja broilerien lisäksi soijarehulla ruokitaan lypsykarjaa, munintakanoja sekä kasvatettuja kirjolohia.

Yhden nautakilon tuottamiseen tarvitaan 7–8,5 kg viljaa. Lihan syönnin yleistymisestä johtuen viljan kysyntä kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin maapallon väesto. Vuonna 2005 noin kolmannes (742 milj t.) maailman viljasadosta syötettiin eläimille rehuna. Lähes 90 prosenttia tuotetusta soijasta käytetään rehuna, joten lihatuotteiden kysyntä vaikuttaa suoraan soijantuotannon kasvuun.

Karjatalouden kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat. Karjatalous kuluttaa lisäksi kahdeksan prosenttia kaikesta ihmisen käyttämästä makeasta vedestä. (Lähde: Sademetsää lihatiskillä [1])

(rehu)Soijan nousevan kysynnän seurauksena viljelykelpoisen maan hinta nousee ja useat maanviljelijät Etelä-Amerikassa myyvät vanhat, jo käytössä olevat, pellot soijantuotantoon. Sen jälkeen viljelijät raivaavat uutta laidunmaata koskemattoman sademetsän ja savannin keskeltä. Metsäkato, paikallisten ihmisten elinolojen heikkeneminen, ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja korkean suojeluarvon alueiden tuhoutuminen ovat seurausta tästä toimintaketjusta. Muistetaan vielä sekin, että suomalaisten lihansyönti on yli kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana (eikä lihansyönti muuallakaan maailmassa ole ainakaan laskusuunnassa). Lähde: Sademetsää lihatiskillä[1].

PROTEIININLÄHTEIDEN ILMASTOKUORMA

Tässä vasemmalla puolella on kiva taulukko eri proteeinilähteiden ilmastokuormasta. Eikö olekin jännää, että soija, jonka proteeinipitoisuus on huikea ja ilmastokuorma olematon, syötetään suurimmaksi osaksi eläimille? Ja kun sitä rehua pitää syöttää vielä suhteettoman paljon eläimen lihasta saatavaan proteiinin määrään verrattuna. Soija itsessään on erittäin hyvä proteiinin, hivenaineiden ja vitamiinien lähde ihmiselle. Esimerkkinä soijarouheen ravintosisältö.

Sitten kun muistetaan vielä se ihana pointti, että noin puolet maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään roskiin. Kysyisin viimeistään tässä vaiheessa, että mitä helvettiä me oikein ajattelemme? Tai oikeastaan pitäisi kai todeta, että me emme taida juuri ajatella.

Nykyisen kaltainen ruoantuotanto tuo mukanaan siis roppakaupalla aikamoisia eettisiä ja ekologisia ongelmia. Sehän ei toki ole mikään uusi asia eikä yllätys. Mutta kun markkinalähtökohtaisesti ruoantuotantokin on "vain bisnestä" ja markkinat "toimivat" tällä hetkellä niin kuin toimivat, niin tämä on siitä näkökulmasta järkevää toimintaa, varsinkin megalomaanisessa mittakaavassa. Ja sitähän tietysti pyritään nykyisen kaltaisten markkinoiden näkökulmasta koko ajan vain tehostamaan, mutta minkä kustannuksella, ketkä siitä hyötyvät ja millä tavalla?

Kirjoituksen pointti oli kaksikärkinen. Toisaalta jo nyt tuotetaan tarpeeksi ruokaa jokaisen maailman ihmisen tarpeisiin, mutta vähentämällä – varsinkin punaisen – lihan syöntiä (tai lopettamalla se kokonaan) ja suosimalla luomua voisimme tuottaa – ekologiset ja eettiset seikat huomioon ottaen – huomattavasti enemmän proteiinipitoista kasvisruokaa (ihmisille), olla tuhoamatta ympäristöä ja lopettaa eläinten kärsimykset tehotuotantolaitoksissa. Ja toisaalta halusin taas tuoda esiin, että ongelma itsessään on – jälleen kerran – raha, markkintalousjärjestelmä.

On toki monia muitakin näkökulmia ja aiheita, joita tässä voisi asian tiimoilta käsitellä, mutta jätän ne nyt sikseen, koska mielestäni asian ydin tulee jo tässä varsin selvästi esille.

Mistä on siis ihmisten ruoka tehty? Kärsimyksestä ja riistosta. Kovan luokan bisneksestä ja epätasa-arvosta. Epäinhimillisistä elinoloista ja ahneudesta. Niistä on tällä hetkellä suurimman osan ruoka tehty.

Ja toivon, että muistaisimme jälleen realiteetit.  Se, että ihminen tarvitsee ruokaa selviytyäkseen on realiteetti. Se, että pidät lihan mausta ei ole realiteetti, se on henkilökohtainen mieltymys. Ihminen ei tarvitse lihaa elääkseen.

Sademetsää lihatiskillä [1] http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/sademetsaa_lihatiskilla.pdf